Puoluekokousaloitteet 2014

Etusivu

NUS ry:n aloitteet SDP:n puoluekokoukselle 2014 on hyväksytty hallituksen kokouksessa 30.11.2013

* * *

1. SDP:ssä siirryttävä suoraan jäsenyyteen
2. Jäsenmaksujärjestelmää tasapainotettava
3. Vuosittainen jäsentutkimus
4. Neuvoa-antava jäsenkysely puoluejohdon valinnassa
5. Uudistetaan Demokraatti-lehti tarjoamaan jäsenyydelle suoraa lisäarvoa
6. Puolueen poliittista ohjelmatyötä avattava laajemmin jäsenistölle – oma linja kunniaan
7. Puoluekokouspäätösten seurantaan tehoa
8. SDP:n poliittisen linjan on kuvastettava puolueen virallisten toimielinten tahtoa
9. Piirien työntekijät siirrettävä puoluetoimiston alaisuuteen
10. Sisar- ja läheisjärjestöjä kehitettävä strategisesti osana sd-liikettä
11. Säilytetään käräjäoikeuspalvelut lähellä
12. Lupalakimiesjärjestelmän hyödyt ja haitat on arvioitava
13. Suomeen tulisi perustaa parlamentaarinen oikeusturvakomitea
14. Osakeyhtiölakia kehitettävä mahdollistamaan yritysten kestävä kehittäminen
15. Suomen elinkeinopolitiikan suuri linja arvioitava uudelleen
16. Yhtenäiset julkisesti rahoitetut terveyspalvelut kaikille

* * *

1. SDP:ssä siirryttävä suoraan jäsenyyteen

SDP:hen liitytään useista eri syistä ja erilaisin odotuksin. Kun yksi haluaa päästä osalliseksi poliittisesta päätöksenteosta ja asettua itse ehdolle julkisiin vaaleihin, hakee toinen innostavan ja kiinnostavan yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiiriä, johon osallistua ja josta oppia.

Valitettavasti useat puolueeseen liittyneet jäsenet eivät nykyisin löydä itselleen sopivaa toimintaympäristöä SDP:n piiristä. Yksikin uusi, innokkaana puolueeseen liittynyt, mutta tämän jälkeen sen järjestökenttään hukkunut, pettynyt ja passivoitunut jäsen on liikaa.

Uudet jäsenet joko tuntevat osaston, johon haluavat liittyä, arpovat sen osastojen luettelosta tai kysyvät neuvoa asiaan esimerkiksi piiritoimistolta. Vaikka joitain piiritason toimia uusien jäsenten aktivoimiseksi tehdäänkin eri puolilla Suomea (esim.uusien illat), on pääasiallinen vastuu jäsenten kontaktoinnista puolueosastoilla. Monet puolueosastot eivät kuitenkaan hoida tätä tehtäväänsä kunnolla toiminnan hiivuttua tai muista syistä.

Puolueen rakennetta on uudistettava niin, että ongelmaan kyetään tehokkaasti vastaamaan. SDP:ssä on siirryttävä suoraan jäsenyyteen. Oikeus asettaa ehdokkaita ja tehdä aloitteita säilytetään ainoastaan puolueosastoilla, joiden jäseninä kukin voi halutessaan myös toimia. Tämä tekee niissä toimimisesta edelleen houkuttelevaa kaikille aktiivista toimintaa ja vaikuttamista jäsenyydeltään hakeville. Pelkän suoran jäsenyyden ollessa mahdollinen kasvattaa tämä myös osastojen kiinnostusta hyvään jäsenhuoltoon.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP siirtyy suoraan jäsenyyteen. Tällä varmistetaan, että puoluetoiminta on entistä merkityksellisempää, ja että sitä kehitetään aidosti jäsenten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Oikeus asettaa ehdokkaita ja tehdä aloitteita säilytetään ainoastaan puolueosastoilla, joiden jäseninä kukin voi halutessaan toimia.

Puoluekokous velvoittaa puoluejohdon viemään uudistuksen läpi alkavan puoluekokouskauden aikana.

* * *

2. Jäsenmaksujärjestelmää tasapainotettava

Sosialidemokraattinen aate on kaikkien aate. Sosiaalidemokraattinen yhteiskunta on paikka, jossa yhteisö tukee kaikkien jäsentensä mahdollisuutta osallistua yhdenvertaisesti toimeentuloon, ikään tai muihin tekijöihin katsomatta. Tätä tarkoitusta varten puolueen säännöissä on annettu automaattinen vapautus jäsenmaksusta niille pitkäaikaisille jäsenille, jotka ovat täyttäneet vapaajäsenyyden ehdot. Tämä oli erinomainen tapa ja auttoi niitä iäkkäämpiä jäseniä osallistumaan, joiden osalta säännöllinen eläke tai sosiaaliturva ei olisi muuten antanut tähän mahdollisuuksia.

Suomi niin kuin puolue on kuitenkin muuttunut vuosien varrella. Yhä suurempi osa ikääntyneistä on kohtuullisen ostovoiman turvaavan työeläkkeen piirissä. Samalla puolueen ja yhteiskunnan ikärakenteen muutoksen myötä lähes puolet SDP:n nykyisistä jäsenistä ei maksa jäsenmaksua vapaajäsenyyden perusteella.

SDP:n jäsenyyden tulee olla kaikkien ulottuville ihmisen taloudelliseen tilanteeseen katsomatta. Tämä voidaan varmistaa myös jatkossa jatkamalla käytäntöä nykyisestä sosiaalisin perustein alennetusta jäsenmaksusta. Mahdollisuutta alennettuun jäsenmaksuun voitaisiin myös pitää nykyistä näkyvämmin esillä. Samalla automaattinen vapaajäsenyys on kuitenkin syytä poistaa. Yhtenäisin perustein määräytyvä nykyistä selkeämpi jäsenmaksujärjestelmä olisi etu myös jäsenyyden markkinoinnissa.

Vapaajäsenyyttä on pidetty myös arvonannon osoituksena pitkää SDP:n jäsenyyttä kohtaan. Pitkää jäsenyyttä sekä liikkeen eteen tehtyä työtä ja annettua tukea pidetään suuressa arvossa myös jatkossa. Puolue tarvitsee kuitenkin kaikkien jäsentensä täysimääräisen tuen – myös ikääntyneiden.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

Puoluekokous velvoittaa puoluejohdon toimimaan siten, että jäsenmaksujärjestelmä tasapainotetaan kaikkien paitsi kunniajäsenten kohdalta. Puoluejohto valmistelee sääntömuutoksen vapaajäsenyyden poistamiseksi. Sosiaalisin perustein myönnettävää jäsenmaksun alennusta käytetään jatkossa aktiivisemmin puolueosastoissa.

* * *

3. Vuosittainen jäsentutkimus

SDP:n jäsenistö on sen suurin voimavara. Poliittisen liikkeen jäseneksi liitytään halusta vaikuttaa, joko hakeutumalla järjestöaktiiviksi, ehdolle poliittisiin tehtäviin tai ilmaisemalla tukensa maksamalla jäsenmaksua. Elämän tilanteet vaihtuvat, samoin mahdollisuudet toimia aktiivisesti. Yksi asia kuitenkin säilyy – halu ottaa kantaa.

Puolueen on hyödynnettävä jäsenistöään laaja-alaisemmin omassa kannanmuodostuksessaan ja luotava toimivia väyliä mielipiteen ilmaisulle keskeisissä poliittisissa kysymyksissä. Tärkeiksi koettujen teemojen ja jäsenten näkökantojen on näyttävä myös puolueen päätöksissä ja linjauksissa. Jäsenten kantojen kysyminen antaa konkreettista sisältöä jäsenyydelle ja luo arvostuksen tunteen: minunkin mielipiteelläni on merkitystä.

Tietoteknisen kehityksen myötä sähköiset jäsenkyselyt ovat helppoja toteuttaa. SDP:n on syytä ottaa käyttöön säännöllisesti vuosittain toteutettava jäsenkysely. Jäsenkyselyn arvo vahvistuu vuosien myötä ajallisen vertailuaineiston kertyessä. Jäsenkysely antaa tärkeää tietoa ja selkänojaa puoluejohdolle, sen määritellessään omaa kannanmuodostustaan. Poliittisten teemojen lisäksi kyselyllä voitaisiin kerätä säännöllisesti jäsenten näkemyksiä ja kokemuksia puolueesta ja sen järjestötyöstä.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

Puoluekokous velvoittaa SDP:tä ottamaan käyttöön vuosittain tehtävän jäsentutkimuksen, jolla kartoitetaan jäsenistön kanta keskeisiin poliittisiin kysymyksiin ja linjauksiin. Tutkimusten näkemysten on heijastuttava puolueen toiminnassa ja merkittävissä linjauksissa.

* * *

4. Neuvoa-antava jäsenkysely puoluejohdon valinnassa

SDP:n puoluejohdon valitsee kahden vuoden välein järjestettävä puoluekokous. Puoluekokouksessa päätösvaltaa käyttävät jäsenistön valitsemat puoluekokousedustajat.

SDP:n olisi hyvä lisätä puolueen avoimuutta ja suoraa jäsendemokratiaa erityisen tärkeissä kysymyksissä, joiksi puoluekokouksen merkittävimmät henkilövalinnat on laskettava. Näin vahvistetaan puolueen jäsenyyden merkitystä ja jäsenten osallisuutta sosialidemokraattisessa liikkeessä.

Puolueen tuleekin ottaa käyttöön vuoden 2016 puoluekokouksesta lähtien SDP:n jäsenille järjestettävä jäsenkysely puoluejohdon valinnasta. Jäsenkyselyn tulos olisi muodoltaan neuvoa-antava ja ylin päätösvalta valinnoissa säilyisi edelleen puoluekokousedustajilla. Jäsenkyselyllä voitaisiin kysyä näkemyksiä SDP:n puheenjohtajan lisäksi myös muista tärkeimmistä henkilövalinnoista (varapuheenjohtajat, puoluesihteeri, puoluevaltuuston puheenjohtaja).

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

Puoluekokous velvoittaa puoluejohdon toimimaan siten, että ennen puoluejohdon valintaa jäsenistölle tehdään neuvoa antava jäsenkysely.

* * *

5. Uudistetaan Demokraatti-lehti tarjoamaan jäsenyydelle suoraa lisäarvoa

Demokraatti-lehti tulee muuttaa kaikille jäsenille jäsenetuna lähetettäväksi viikkolehdeksi. Samalla tulee panostaa voimakkaasti sähköiseen mediaan Demari.fi -verkkopalvelun kautta. Näin luodaan SDP:n jäsenyydelle merkittävää lisäarvoa ja uudistetaan puolueviestintää ajanmukaiseksi.

Mediakenttä elää niin Suomessa kuin maailmallakin suuren murroksen aikaa. Tämän taustalla vaikuttaa keskeisesti teknologinen kehitys ja pitkälti sen vauhdittamat kulutustottumusten muutokset. Laskevat tilausmäärät ja ilmoitustuotot sekä nousevat jakelu- ja painokulut ajavat printtimedian ahtaalle. Vaikka printtimedialle on tulevaisuudessakin paikkansa, tulee sen merkitys uutisten välittäjänä supistumaan vääjäämättä yhä edelleen.

Demokraatti-lehden ja sen verkkojulkaisun Demari.fi tehtävänä on toimia SDP:n pää-äänenkannattajana niin puolueen jäsenten, tilaajien kuin muun median ja laajasti yhteiskunnan suuntaan. Lisäksi sen tulee edesauttaa laajempaa sosialidemokraattiseen liikkeeseen samaistumista ja sen vahvistumista sekä luoda ja ylläpitää sen eri toimijoiden välille keskinäistä yhteyttä. Lisäksi sen tulee palvella lukijakunnan tiedonvälityksen tarpeita myös laajemmin sekä tuottaa yhteiskunnallisesti arvokasta korkeatasoista ja kiinnostavaa journalismia. Tätä kautta vahvistetaan parhaimmillaan koko sosialidemokraattisen liikkeen poliittista vetovoimaa.

Muuttuvassa mediakentässä, kustannuspaineiden keskellä ja levikin luontaisesti heiketessä nykymuotoisen Demokraatti-lehden on entistä vaikeampaa täyttää sille asetettuja odotuksia. Sekä ulkoiset muutostekijät että SDP:n sisäiset intressit entistä tehokkaampaan puolueviestintään puoltavat voimakkaasti Demokraatin formaatin uudistamista. Formaatin tulee tukea hyvin kykyä tuottaa ajanmukaista ja nopeaa verkkouutisointia sekä laadukasta ja kiinnostavaa, entistä laajemmin jäsenistöä tavoittavaa laatujournalismia.

Uudistunut Demokraatin printtilehti tulisi lähettää jatkossa myös kaikkiin puolueen jäsentalouksiin jäsenetuna, jolloin SDP:n jäsenyydelle luotaisiin merkittävää lisäarvoa. Kokoomus on siirtynyt jäsenetuna lähetettävään viikkolehteen jo vuosia sitten, Keskusta on ilmoittanut tekevänsä näin vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen.

SDP käyttää suurinta äänivaltaa Demokraattia julkaisevassa Kustannus Oy Demarissa, joten puoluekokouksella on mahdollisuus ottaa kantaa puolueen pää-äänenkannattajan formaattiin ja sen uudistamiseen näin halutessaan.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP tavoittelee Demokraatti-lehden kehittämistä politiikkaa syvällisesti luotaavaksi, liikkeen moniäänisyyttä esiintuovaksi viikkolehdeksi, joka lähetetään jäsenetuna jokaiseen jäsentalouteen. Samalla panostetaan merkittävästi päivänpolitiikkaan nopeasti reagoivaan ja sitä ketterästi uutisoivaan Demari.fi -verkkolehteen.

* * *

6. Puolueen poliittista ohjelmatyötä avattava laajemmin jäsenistölle – oma linja kunniaan

SDP on perinteisesti ollut suomalaisista puolueista johtava poliittisen ajattelun ja sisällöntuottaja – edistyksellinen yhteiskunnan muuttamisen ja kehittämisen airut. Sen vahva asema keskustelun ja päätöksenteon agendan muodostajana on perustunut kykyyn houkutella toimintaan asiantuntevia ihmisiä sekä hyödyntää heidän osaamistaan puolueen valmistelussa ja päätöksenteossa.

Puolueen poliittisten linjausten pohjatyötä, linjauksia ja erilaisia ohjelmia valmistellaan suurelta osin puolueen työryhmissä. Työryhmiin valituilla henkilöillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa puolueen linjaan. Keskeistä onnistumisissa vuosikymmenten varrella on myös ollut kyky osallistaa ja innostaa näitä ihmisiä. Osoittaa, että heidän panoksellaan ja ajattelullaan – asiantuntemuksella – on todellista merkitystä.

Tällä hetkellä valinnat työryhmiin eivät ole avoimia, vaan ne tehdään suljetulla hakumenettelyllä. Menettely rajaa tärkeän työn ulkopuolelle monia, joilla voisi olla siihen osallistumalla paljon annettavaa liikkeen puolesta. Nykyisellä tavalla puolue ei saa käyttöönsä aina laajinta ja tarkoituksenmukaisinta asiantuntijuutta eri sektoreiden poliittiseen valmisteluun.

Avoimuuden ja toimivamman sisällöntuotannon edistämiseksi SDP:n tulee avata työryhmien henkilöiden valintaa siten, että työryhmät, niiden tehtävänannot ja tavoitteet olisivat tiedossa. Työryhmiin tulisi voida hakea avoimen haun kautta ennakkoon määriteltyjen hakukriteereiden mukaisesti. Työryhmien kokoonpanon julkistamisen tulee perustua jäsenten vapaaehtoiseen haluun niin, että anonymiteetti on myös näin haluttaessa mahdollista säilyttää. Myös muita tapoja osallistaa jäsenistöä nykyistä laajemmin ohjelmatyöhön tulee kehittää ja kokeilla.

Puolueen työryhmätoiminnan tulee olla myös nykyistä päämäärätietoisempaa. Ohjelmatyön on oltava aidosti päivänpolitiikkaa mm. hallitustyöskentelyä ohjaavaa – ei päinvastoin. Poliittinen kannatus kumpuaa perustellusta ja punnitusta, selkeästi viestitystä ja johdonmukaisesti toteutetusta omasta poliittisesta linjasta.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

Puoluekokous velvoittaa SDP:tä avaamaan ohjelmatyötään sekä työryhmien toimintaa laajemmin jäsenistölleen. Työryhmien jäsenhauksi järjestettäisiin ohjelmakausittain avoin haku, jossa kunkin haettavan työryhmän jäsenyyden kriteerit ja tavoitteet olisi selvästi kuvattu. Ohjelmatyölle on annettava sille kuuluva arvo puolueen poliittisessa valmistelussa.

* * *

7. Puoluekokouspäätösten seurantaan tehoa

Sosialidemokratia kumpuaa edustuksellisesta demokratiasta, jonka korkeinta muotoa edustaa puoluekokous. Puoluekokouksessa tehtävät päätökset viitoittavat puolueen linjaa seuraavan kahden vuoden ajan ja mahdollisesti myös jopa paljon pidemmälle tulevaisuuteen.

Yhdessä tehtyjen päätösten tehokas toimeenpano ja seuraaminen kunnioittavat SDP:n syvintä olemusta, vahvaa demokratiaa. Nykyaikaisen tiedonvälityksen maailmassa ei riitä, että päätösten toimeenpanemisen tilanne esitellään aina vasta seuraavassa puoluekokouksessa.

Luonteva puoluekokouspäätösten toimeenpanon seurannan päivittämisen sykli voisi olla puolivuosittain, kun puoluehallitus- ja puoluetoimisto sekä eduskunta- ja hallitusryhmät valmistautuvat keväisin ja syksyisin omaan istunto- ja toimintakauteensa. Myös puoluevaltuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

Puoluekokous velvoittaa puoluejohdon toimimaan siten, että puoluekokouksen päätösten tehokas toimeenpano tulisi voida seurata SDP:n verkkosivuilla, jossa otetaan käyttöön puolivuosittain päivitettävä päätösten toimeenpanon tilan arviointi.

* * *

8. SDP:n poliittisen linjan on kuvastettava puolueen virallisten toimielinten tahtoa

SDP on kansanliike, jossa päätöksenteko perustuu laajaan vuorovaikutukseen puolueen sisällä. Puolueen perinteisiin kuuluu laajan ja syvällisen keskustelun käyminen, jota ylläpidetään paitsi puolueen virallisissa toimielimissä niin myös rivijäsenten kesken.

Puoluekokouksessa valittu puoluevaltuusto ja puoluehallitus johtavat SDP:n poliittista toimintaa puoluekokousten välillä. Niille tarkoitettu valta-asema on realisoituva aktiivisena keskusteluna puoluejohdon sekä valtuusto ja hallituksen välillä. Merkittävissä poliittisissa linjakysymyksissä puoluejohdon on toimittava puoluevaltuustolta ja -hallitukselta saamansa mandaatin puitteissa. Myös eduskuntaryhmää tulee kuulla ja siltä saadut evästykset on näyttävä puoluejohdon päätösten takana.

Puoluejohdon tulee vaalia avointa ja aktiivista keskustelukulttuuria sekä puoluevaltuuston, puoluehallituksen että eduskuntaryhmän kokouksissa. Erilaisille näkemyksille ja aiheen tarkalle analyysille on löydyttävä aikaa ja uskallusta. Myös käsiteltävien asioiden valmistelusta vastaavien työntekijöiden ja avustajien asemaan tulee kiinnittää huomiota. Päätöksenteko on pysyttävä luottamustoimeen valittujen henkilöiden käsissä.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP:n puoluejohto hankkii puolueen virallisilta toimielimiltä päätöksenteon mandaatin merkittävissä poliittisissa linjakysymyksissä. Johdon tehtävänä on varmistaa, että toimielinten sisällä käydään avointa ja syvällistä keskustelua ennen varsinaista päätöksentekoa. SDP:n poliittisen linjan on kuvastettava aidosti puolueen virallisten toimielinten tahtoa.

* * *

9. Piirien työntekijät siirrettävä puoluetoimiston alaisuuteen

SDP:n järjestörakenteessa puolueelle työskentelevä henkilöstö on jakautunut puoluetoimistolle, piiritasolle ja kunnallisjärjestöihin. Joissakin tapauksissa myös puolueosastoilla on omaa henkilöstöä. Puolueorganisaation perusrungon rinnalla toimivat vielä sd-työväenliikkeeseen kuuluvat sisar- ja läheisjärjestöt omine organisaatioineen. Kaikkien näiden tahojen toiminnan osalta sen taso nojaa lisäksi suurelta osin vapaaehtoisorganisaation laatuun ja laajuuteen.

Nykyisillä rakenteilla on historialliset, mutta myös toiminnan tarkoitukseen ja arvoihin (mm. moniäänisyys, vallan hajautuminen) liittyviä perusteita. Rakenne ei kuitenkaan monilta osin ole poliittisen toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta toimiva ja tässä ajassa tarkoituksenmukainen. Sitä onkin kyettävä määrätietoisin askelin uudistamaan.

Yksi selvimmistä uudistustarpeista koskee piirien henkilöstön siirtämistä puoluetoimiston hallinnolliseen ja työnjohdolliseen alaisuuteen. Nykyinen tilanne, jossa yksi keskeisimmistä henkilöstöresursseista valitaan ja toimii virallisesti puoluetoimistosta erillään, ei ole tarkoituksenmukainen. Alueellinen toiminta voitaisiin jatkossa organisoida SDP:n aluetoimistoissa työskentelevän henkilöstön ja piirijärjestöjen itsenäisen luottamushenkilöjohdon ja -verkoston kautta.

Piirien työntekijöiden siirtäminen puoluetoimiston alaisuuteen mahdollistaa järjestötoiminnan kehittämisen sekä resurssien käytön optimoinnin kulloistenkin järjestöllisten tarpeiden mukaan nykyistä paremmin. Samalla toimitsijoiden osaamista voidaan hyödyntää entistä täysipainoisemmin ja työskenteleminen osana suurempaa organisaatiota mahdollistaisi toimivan työkierron. Mahdollisuuksia organisaation uudelleenjärjestelyihin tulee selvittää myös piiritasoa laajemmalti.

SDP:llä ei ole varaa hyödyntää ja johtaa olemassa olevia resurssejaan tehottomasti.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

Puoluekokous kannustaa piirejä aloitteellisuuteen SDP:n alueellisen toiminnan ja organisaation uudistamiseksi toiminnan tavoitteellisuuden ja tehokkuuden vahvistamiseksi. Puoluejohto valmistelee uudistuksen, jonka osana muun muassa piirien työntekijät voivat jatkossa toimia hallinnollisesti ja työnjohdollisesti puoluetoimiston alaisuudessa.

* * *

10. Sisar- ja läheisjärjestöjä kehitettävä strategisesti osana sd-liikettä

Sosialidemokraattinen liike muodostuu puoluejärjestön ja sen osien lisäksi sisar- ja läheisjärjestöistä, kuten Demarinaiset, Demarinuoret, SONK ja Nuoret Kotkat. Toisinaan sd-toiminnasta syntyy hajanaista moninaisen järjestökentän vuoksi.

Edellä mainittujen ja kaikkien sd-järjestöperheeseen kuuluvien järjestöjen, säätiöiden ja toimijatahojen toimintaa on kehitettävä strategisesti osana sosialidemokraattista liikettä, jossa jokaiselle toimijalle on selkeä paikkansa ja tehtävänsä. Eri toimijoiden on vahvistettava omaa visiotaan, toimintaansa, keskinäistä yhteyttä ja tiedottamista myönteisten tulosten aikaansaamiseksi sekä yhä suuremman joukon aktivoimiseksi SDP:hen. Tähän myös puolueelta vaaditaan uudenlaista johtajuutta.

Tasa-arvo – ja yhdenvertaisuustyötä on kehitettävä niin, että se toimii läpileikkaavana periaatteena koko sd-järjestökentässä. Samalla sen nykyinen organisointi tulee ottaa uudelleenarvioitavaksi. Tavoitteen siirtymisestä laaja-alaiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön tulee näkyä myös puoluerahoituksen kohdentamisessa pyrkimällä uudistuksiin, joiden myötä voimavarat ohjataan sukupuolineutraalisti.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

Puoluekokous velvoittaa puoluejohdon toimimaan siten, että sisar- ja läheisjärjestöjen toimintaa kehitetään nykyistä strategisemmin osana sd-liikettä. Puolueen tulee puoluerahoituksen kohdentamisessa panostaa laaja-alaiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön ja pyrkiä uudistuksiin, joiden myötä voimavarat ohjataan sukupuolineutraalisti.

* * *

11. Säilytetään käräjäoikeuspalvelut lähellä

Käräjäoikeusverkkoa on jatkuvasti harvennettu. Vuoden 2010 alusta siirryttiin 27 käräjäoikeuden verkkoon – vuoden 2009 lopussa käräjäoikeuksia oli vielä 51. Oikeusministeriö on ajanut keskittämislinjaa jo pitkään, joten on vaarana että leikkauksia on edessä seuraavalla vaalikaudella.

Käräjäoikeus on paikka, jossa kansalaisten ja yhteisöjen rikos- sekä riita-asiat hoidetaan. Se on myös paikkakunnan oikeuselämän keskus. Ilman käräjäoikeutta ei paikkakunnalla ole paljon muitakaan oikeuden asiantuntijoita, kuten syyttäjiä ja asianajajia. Erityisesti asianajajapalvelut ovat vaarassa käräjäoikeuden lakkauttamisen jälkeen. Työmäärän vähentyminen voi johtaa toimiston sulkemiseen. Tästä kärsii erityisesti paikkakunnan elinkeinoelämä. Ilman kunnollisia asianajajapalveluita voi yritystoiminta vaikeutua huomattavasti.

Keskittämisestä on muutakin harmia. Esimerkiksi rikosasian todistaja saattaa joutua matkustamaan satojen kilometrien päähän – mahdollisesti useampanakin päivänä. Maksetut korvaukset eivät välttämättä kata edes ansionmenetystä, vaivannäöstä puhumattakaan. Myös asianosaiset matkustavat ja jutun hoitamisesta tulee täten huomattavasti raskaampaa.

Käräjäoikeus tulisi nähdä palveluna, jonka on oltava riittävän lähellä. Sen läsnäolo osoittaa, että valtio näkee alueen edelleen elinkelpoisena ja haluaa tarjota sen asukkaille oikeudellista palvelua. Liian harva käräjäoikeusverkko tarkoittaa sitä, että suurelle osalle kansasta palvelut ovat kaukana – jopa niin kaukana, ettei niitä vähäisemmissä riita-asioissa uskalleta hyödyntää. Tämä vaarantaa oikeusturvan.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP huolehtii siitä, että oikeudellisia palveluita on riittävässä määrin saatavissa kaikkialla maassa. Käräjäoikeuksien osalta tämä tarkoittaa sitä, ettei palveluverkkoa tule nykyisestään merkittävissä määrin supistaa.

* * *

12. Lupalakimiesjärjestelmän hyödyt ja haitat on arvioitava

Lupalakimiesjärjestelmää koskeva laki astui voimaan 1.1.2013. Lain astuttua voimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä yleisissä tuomioistuimissa, kuten käräjä-, hovi- ja korkein oikeus, voi toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Aikaisemmin sääntely oli väljempää. Joidenkin yksittäistapaustenkin kautta syntyi käsitys, että oikeudessa esiintymistä pitäisi tiukasti rajoittaa ja säännellä. Tarkoitus oli turvata tasalaatuiset palvelut kaikille tarvitseville. Tämä tarkoitus oli sinänsä hyvä, mutta lopputulos näyttäytyy ongelmallisena.

Luvan saamisen edellytyksenä on oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamisen lisäksi riittävä perehtyneisyys oikeudenkäyntiavustajan ja –asiamiehen tehtäviin. Käytännössä saavutettavin tapa nuorelle lakimiehelle perehtyneisyyden osoittamiseen on maksullisen asianajajatutkinnon suorittaminen.

Kyse on merkittävästä maksutaakasta vastavalmistuneelle lakimiehelle. Hyödyt ovat kyseenalaisia. Voidaankin pohtia onko uudistuksessa ollut pohjimmiltaan kyse halusta rajoittaa alalla toimivien henkilöiden määrää yleisen edun vastaisesti. Järjestelmä vaikeuttaa merkittävästi myös yrittäjäksi ryhtymistä. Kilpailun rajoittaminen ei taas ole asiakkaan – vaikkapa yksittäisen kansalaisen – etu.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP arvioi mitä hyötyjä ja haittoja laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista on aiheuttanut palveluiden saatavuuteen ja hintaan sekä alalla toimimisen edellytyksiin. SDP toimii lainsäädännön muuttamiseksi, jos se osoittautuu selvitystyön perusteella tarpeelliseksi.

* * *

13. Suomeen tulisi perustaa parlamentaarinen oikeusturvakomitea

Suomen oikeuslaitos on pitkään ollut säästöpaineiden alaisena. Parlamentaarisen oikeusturvakomitean perustaminen voisi tuoda vakautta oikeuslaitoksen rahoitukseen ja mahdollistaa riittävän palvelutason säilyttämisen. Oikeusturvakomitea käsittelisi oikeusvaltion ydinkysymyksiin kuuluvat asiat pitkäjänteisesti kaikkien parlamenttipuolueiden kesken. Hallitus-oppositioasetelma ei ole luonteva perusta merkittävimmille linjanvedoille. Parlamentaariselle työskentelytavalle on tarvetta.

Aiemmin on puolustuspolitiikan osalta hyödynnetty parlamentaarisia puolustuskomiteoita. Komiteoissa pyrittiin ratkaisemaan muun muassa puolustusvoimien rahoitusongelmia. Puolueet myös sitoutuivat yhdessä päätettyyn. Puolustuskomiteoiden kokemuksia voisi hyödyntää oikeusturvakomiteaa rakennettaessa.

Oikeusvaltion puolustamisen tulisi olla asia, joka yhdistää kaikkia eduskuntapuolueita. Erityisesti sen tulisi olla työväenpuolueen asialistalla. Köyhä tai rikas, omistaja tai työläinen – laki on kaikille sama. Parlamentaarinen oikeusturvakomitea voisi auttaa löytämään rahoituksen kaikista keskeisimmille oikeuspalveluille vaikeinakin taloudellisina aikoina. Tästä hyötyisivät kaikki.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP tavoittelee parlamentaarisen oikeusturvakomitean perustamista.

* * *

14. Osakeyhtiölakia kehitettävä mahdollistamaan yritysten kestävä kehittäminen

Pörssiyhtiöiden toimintaa säädellään osakeyhtiölailla. Osakeyhtiölaki turvaa muun muassa jokaisen osakkaan laillisia oikeuksia.

Suomen nykyinen osakeyhtiölaki suojaa monien asiantuntija-arvioiden mukaan yksittäisten osakkeenomistajan etua lyhytaikaiseen voittoon äärimmäisellä tavalla. Toimivan johdon ja hallituksen näkökulmasta tämä kaventaa osaltaan yhtiön mahdollisuutta kehittää yrityksen toimintaa pitkäjänteisesti. Pidemmälle katsominen voi johtaa osakkeenomistajan nostamaan kanteeseen hänelle aiheutetusta taloudellisesta vahingosta ja tämän mukaisiin korvausvaateisiin.

Nykyiseen käytössä olevaan kapeakatseiseen osakeyhtiölakiin viitataan usein myös keskusteltaessa valtion mahdollisuuksista puuttua valtio-omisteisten tai sen sijoitusyhtiö Solidiumin kautta omistamien yritysten toimintaan silloin, kun niiden toiminta on selvästi yhteiskunnan edun vastaista.

Liiketoiminnan kestävä kehittäminen voi joskus vaatia lyhytaikaisen liikevoiton maksimoinnin syrjäyttämistä tavoitelistan kärjestä. Tätä voi edellyttää myös laajempi vastuunkanto toimintaympäristön suotuisasta kehittymisestä, on kyseessä sitten sosiaaliset, ekologiset tai muut yrityksen yhteiskuntavastuun piiriin kuuluvat asiat.
Useilla alueilla, muun muassa Yhdysvaltojen eri osavaltioissa, osakeyhtiölainsäädäntöä on kehitetty viimeaikoina yhtiöiden pitkäjänteisemmän kehittämisen ja laajemman yhteiskuntavastuun kantamisen mahdollistavaan suuntaan. Suomen tulee olla tämän kehityksen kärjessä – ei jarrumiehenä.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP tavoittelee yrityksille aitoa mahdollisuutta kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. SDP esittää osakeyhtiölain uudistamista mahdollistamaan yritystoiminnassa nykyistä kestävämmät toimintatavat ja laajemman yhteiskuntavastuun kantamisen.

* * *

15. Suomen elinkeinopolitiikan suuri linja arvioitava uudelleen

Suomalainen elinkeinoelämä on elänyt 2000-luvulla suuren rakennemuutoksen keskellä. Erityisesti vientiteollisuutemme tukipilareina pitkään toimineet sähkötekninen teollisuus ja metsäteollisuus ovat joutuneet mittavien uudelleenjärjestelyjen kohteeksi tai leikanneet kovalla kädellä Suomessa tapahtuvaa tuotantoaan.

Rakennemuutoksen ja samalla pitkittyneen heikon suhdannetilanteen seurauksena Suomesta on kadonnut lyhyessä ajassa valtava määrä teollisia työpaikkoja. Näiden menetettyjen työpaikkojen tilalle ei ole merkittävästi määrin syntynyt uutta työtä. Vientitulojen menettämisen sekä korkealle asettuneen ja pitkittyvän työttömyyden seuraukset ovat kovat niin hyvinvointijärjestelmien rahoitukselle kuin sosiaalisestikin.

Valtion ei tule haasteiden keskellä alistua kansainvälisen talouden ajopuuksi, vaan uskoa omiin mahdollisuuksiinsa luoda yhdessä eri toimijoiden kanssa Suomelle uutta tulevaisuutta. Taloushistoria osoittaa, että sen aktiivisilla toimilla on usein ollut ratkaisevaa merkitystä yritysten menestystarinoiden luomisessa. Valtio ei voi ”valita voittajia”, mutta sen ei tule myöskään olla toiminnassaan vetäytyvä. Tavoitteena tulee olla menestyvä elinkeinoelämä, joka vientitulojen ja kansainvälisten mahdollisuuksien hyödyntämisen ohella myös investoi ja työllistää kotimaassa.

Suomi toteutti toisen maailmansodan jälkeen sekä sotakorvausvelvoitteisiin vastatakseen että maan laaja-alaiseksi teollistamiseksi ekspansiivista valtionyhtiö- ja omistajapolitiikkaa. Omistusta on myöhemmin vähennetty käytännöllisistä lähtökohdista yhtiöiden ja toimialojen ollessa siihen kypsiä. Näin vahvistetun ja synnytetyn teollisen perustan menestyksestä on voitu nauttia pitkälti käsillä olevaan rakennemuutokseen saakka.

Sittemmin elinkeinopolitiikan pääasiallisiksi työkaluiksi on yritysten yleisten toimintaedellytysten vaalimisen lisäksi rakennettu laaja yritystuki- ja palvelujärjestelmä, jota mm. koulutus- ja innovaatiopolitiikka osaltaan täydentävät. Suurista julkisista panostuksista huolimatta nykyinen järjestelmä on arvioitu useaan otteeseen tehottomaksi.

Jotta kykenisimme vastaamaan paremmin muuttuvan maailman asettamiin haasteisiin ja sen avaamiin uusiin mahdollisuuksiin, Suomen elinkeinopolitiikan suuri linja on arvioitava uudelleen. Valtion omistajapolitiikan mahdollisuuksia tulevaisuuden toimialojen kehityksen vauhdittamisessa on selvitettävä ja tarvittaessa myös täysimääräisesti hyödynnettävä.

Teollisen perustavan vahvistamisen ja uudistamisen lisäksi tulee panostaa muun muassa myös henkiseen pääomaan sekä innovaatioiden tuotteistamiseen globaaleille markkinoille perustuvaan palveluvientiin.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP esittää valtioneuvostotason elinkeino- ja teollisuuspoliittisen strategiaohjelman luomisen Suomeen. Ohjelman päämääränä on elinkeinorakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen, vientialojen reaalisen ja suhteellisen kilpailukyvyn vaaliminen sekä työpaikkojen lisääminen. Tulevaisuuden potentiaalia omaavien toimialojen kehitystä vauhditetaan läpileikkaavasti eri toimijoiden ja hallinnonalojen toimesta kaikin käytettävissä olevin järkevin keinoin, myös perustamalla tarvittaessa uusia valtionyhtiöitä.

* * *

16. Yhtenäiset julkisesti rahoitetut terveyspalvelut kaikille

Tällä hetkellä julkisesti rahoitettuja sairaanhoitopalveluita tuottaa Suomessa pääosin neljä eri järjestelmää: kunnallinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, sairausvakuutuksen tukema yksityinen terveydenhuolto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Näiden päällekkäisten palvelujärjestelmien ylläpito ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tehokasta ja johtaa palveluiden sirpaloitumiseen. Lähitulevaisuudessa rajanveto näiden järjestelmien välillä tulee entisestään hämärtymään, kun kunnallisessa terveydenhuollossa siirrytään yhä enemmän ostamaan palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta ja yksityisten palveluntuottajien toiminta sairausvakuutuksen subventoimana mahdollistetaan kunnallisen järjestelmän sairaaloissa.

Tehottomuuden lisäksi vielä keskeisempi ongelma sosialidemokratian näkökulmasta on se, että järjestelmien sekamelska asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuden osalta. Riippuen yhteiskunnallisesta asemasta kansalaisilla on erilaiset mahdollisuudet noukkia näistä järjestelmistä parhaat palvelut, köyhimmillä työelämän ulkopuolella olevilla kansalaisilla valinnanvaraa ei juuri ole. Jonojen ohittaminen onnistuu paksummalla lompakolla, vieläpä samalla julkisesti tuettuna. Alhaisin potilaan maksuosuus on työterveydenhuollossa, joka ei kuitenkaan ole köyhimmän väestönosan saavutettavissa. Tilanne on hiljalleen kärjistynyt kunnallisen perusterveydenhuollon rapautuessa ja työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden vahvistuessa.

Osittain näiden seikkojen takia sairaanhoitopalveluiden käyttö jakaantuu Suomessa rikkaita suosivasti. Esimerkiksi avohoidon lääkärikäynnit jakaantuvat rikkaita suosivasti Suomessa enemmän kuin OECD maissa keskimäärin, itse asiassa olemme selvityksien mukaan epätasa-arvoisuuden kärjessä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.

Useimmissa Euroopan maiden terveydenhuollossa (kuten esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa) noudatetaan universalismin periaatetta ja niissä on yksi julkisesta rahoitettu kaikkia väestöryhmiä palveleva sairaanhoitojärjestelmä. Tähän tulisi Suomessakin pyrkiä. Sen sijaan ehkäisevässä toiminnassa voivat toisistaan irralliset järjestelmät olla perusteltuja (kuten esimerkiksi työterveyshuollon työperäisiä sairauksia ehkäisevät toiminnot).

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää SDP:n puoluekokoukselle seuraavaa

SDP asettaa sairauksien hoitoon liittyvien terveyspalvelujen kehittämisen keskipitkän aikavälin tavoitteeksi julkisen rahoituksen kanavoimisen yhtenäiselle ja laadukkaalle kansalliselle palvelujärjestelmälle, johon kaikilla kansalaisilla on yhdenvertainen pääsy. Julkisesti tuetut sairaanhoitopalvelut tulee jakaantua tarpeen, ei tulojen tai varallisuuden mukaan.

Keskustelu (1 kommentti)

Kommentoi